Oinaan syvin olemus – sarvipää vai uhrilammas?

Aiheet:
oinaan syvin olemus

Siivosin työpöydän. Eli nostin kaikki sen päällä huterina torneina notkuvat tavarat sängylle, pyyhin pölyt ja laitoin kynttilöitä palamaan, rosmariinia tuoksulamppuun. Aurinko paistaa kirkkaana silmiin ikkunan läpi, mutta ei vielä lämmitä. Sitä varten ovat nämä kynttilät ja savipannussa höyryävä yrttitee.

Tänään on kevätpäiväntasaus ja kansainvälinen astrologian päivä! Aurinko siirtyi juuri Oinaaseen, joten se on trooppisen eläinradan ensimmäisellä asteella, jota myös oinaspisteeksi kutsutaan. Kun Aurinko aloittaa näin vuotuisen kierroksensa eläinradalla, on “astrologinen uusivuosi” ihan osuva nimitys. 

Nyt on upea hetki aloittaa jotain uutta ja olla täynnä innostunutta ja aloitteellista keväistä energiaa!


Kun Aurinko näin osuvasti vie huomiomme Oinaaseen, ei tyydytä vain hieman sohaisemaan aihetta, vaan mennään saman tien syvemmälle.

Suurin osa ihmisistä ajattelee virheellisesti tähtimerkkejä ihmistyyppeinä ja perustaa käsityksensä näistä merkeistä siihen, millaisia merkkien edustajia lähipiirissä pyörii. Aurinko Oinaista ei ikävä kyllä aina kuule hyvää sanottavaa. On kuitenkin hyvin harvinaista, että joku ihminen edustaisi puhtaasti jonkin tähtimerkin laatua, joten kovin suoria johtopäätöksiä ei tuttujen Oinaiden perusteella kannata Oinaan merkistä tehdä.

Pitää osata ymmärtää ero arkkityyppisen Oinaan merkin ja niiden ihmisten välillä, joilla Oinas on vahvana syntymäkartalla. Kaikilla meillä se jossain siellä kartalla lymyilee, ja vaikkei mitään planeettoja tai akseleita Oinaassa olisikaan, kertoo Marsin sijainti, ensimmäinen huone ja se mistä huoneesta/huoneista Oinas kartalta löytyy, siitä millä elämänalueella ja miten aloitteellisuus, innostuneisuus, pioneerimäisyys ja pitelemätön vimma toteuttaa omaa olemassaoloa ja itsenäisyyttä ilmenee. Tai miten sen tulisi ilmentyä.

Vaikka kartalla olisi kuinka vahva oinaslataus, aina sitä ei ole helppo ottaa käyttöön tai ilmaista omassa elämässään. Olen tavannut monia Oinaita (yleensä naisia), jotka ovat olleet lähempänä lammasta kuin tuota dynaamista “minä-ensin” -asenteella varustettua sarvipäätä. 

Jos lapsen oinaslaatua ei lapsuudessa tueta, ja varsinkin jos se teilataan kokonaan, voi koko loppuelämä mennä itseä etsiessä. Vaikka Oinaan perusteema on elää todeksi “Minä Olen”, näissä tapauksissa se toteutuukin muodossa “Kuka minä olen?”.


Aivan äskettäin asiakkaanani oli henkilö, jolla oli keskitaivaalla Aurinko ja Kuu Oinaassa yhtymässä Marsiin. Nousumerkkinä oli omanarvontuntoinen Leijona. Älkäähän hätäilkö vielä tekemään tulkintaa, tässä esimerkissä nimittäin toteutuu sellainen seikka, joka joskus on tuntunut kohtaamieni ihmisten kohdalla olevan ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Kyseessä ei ollutkaan räiskähtelevää tulienergiaa säkenöivä yksityisyrittäjä, vaan koko elämänsä itseään, omaa suuntaansa ja olemassaolon oikeutusta etsinyt henkilö.

Tässä tapauksessa tukea tai lupaa oinaslaadun ilmentämiselle ei ollut saatu, ja molemmat vanhemmat olivat vahvoja oinasmerkin edustajia. Sen sijaan että he olisivat nähneet lapsen tarpeet ja vastanneet niihin, he olivat pyrkineet valjastamaan lapsen voiman omaan käyttöönsä. Tulisen ja omapäisen Oinaan sijaan tuloksena oli uhrilammas, joka ei edes halunnut olla Oinas, koska kaikki Mars-energiaan liittyvä tuntuu uhkaavalta ja vastenmieliseltä.

Väkivaltaisen ja arvaamattoman vanhemman tahtoonsa alistaman oinaslapsen ainoa keino saada rakkautta ja hyväksyntää on olla kiltti, hiljainen ja pyyteetön – siis kieltää ja unohtaa kokonaan oma todellinen luontonsa. Myöhemmällä iällä elämää etsiessä on vaikea hyväksyä saati alkaa toteuttaa itseään, sillä negatiivisesti Mars/Oinas-energiaa (= toksinen maskuliinisuus) ilmentänyt vanhempi on kauhukuvana mielessä.

Tämä samainen asiakas kysyi minulta tulkinnan lopussa aivan loistavan kysymyksen. “Kuva jonka olen saanut Oinaasta lapsuudessani on niin kielteinen, eivätkä muutkaan tuntemani Oinaat ole olleet mitään mukavia ihmisiä, joten kerro minulle, millainen Oinas voi parhaimmillaan olla?”


Pitää osata ymmärtää ero arkkityyppisen Oinaan merkin ja niiden ihmisten välillä, joilla Oinas on vahvana syntymäkartalla.


Jos olet Oinas (jonka elämäntehtävä on kasvaa siksi kuka on), on äärimmäisen tärkeää saada mieleensä malli tai esikuva siitä, mitä se oman Auringon (= tietoisuus, tahto, elinvoima, motivaatio) laatu parhaimmillaan edustaa. Muuten voi käydä niin, että jää vain statistin rooliin omassa elämässään, eikä koskaan pysty todella kokemaan olevansa se kirkkaana loistava tähti, joka oinasauringon alla syntynyt parhaimmillaan voi olla.

Oinaan laatu on täynnä keväisen raakaa voimaa, sitä energiaa joka saa valtavan transformaation aikaan luonnossa. Se on kirkkaana silmiin paistavaa valoa, joka saa lumet sulamaan ja pakottaa pienet versot jättämään turvallisen lepotilan ja nostamaan päänsä mullasta uteliaina, rohkeina ja seurauksista välittämättä.

Oinaassa kiteytyy synnytyksen ja uuden syntymän teema. Kehittynyt oinasenergia on intuitiivistä, ilmaisuvoimaista, nopeaa, rohkeaa ja suorasukaista. Arkkityyppisiä oinashahmoja ovat muun muassa peloton, suorasukainen ja ihanasti omanarvontuntoinen Pikku Myy, joka laukoo totuuksia muiden mielipiteistä piittaamatta sekä Jeanne D’Arc, tuo palavasieluinen soturi, joka antoi sisäisen visionsa kuljettaa ja johdattaa ilman kompromisseja.

Aloitteellisuus, dynaamisuus, toimeliaisuus ja lapsenkaltainen teeskentelemättömyys sekä aitous ovat parasta Oinasta. Oinas on henkinen, aatteelleen omistautuva ja kaikkensa antava. Oinas-energia on itsenäistä, luovaa, vapaata ja riippumatonta. Idealismi ja jopa naiivi sinisilmäisyys saattaa sävyttää Oinas-luonnetta ja tehdä ihmisestä hyvin vilpittömän, puhdassieluisen ja nöyrän. Oinaalla on oltava oma missio ja kaikkein tärkeintä on että hän saa kokea voivansa olla sitä mitä on ilman arvostelua, rajoittamista tai pilkkaa.

Moni Oinas hakee koko elämänsä rauhaa ja tasapainoa, mutta se ei voi toteutua kieltämällä oman luontonsa tai olemalla jotain mitä ei ole. Tällainen Oinas toivoo saavansa edes jossain vaiheessa elämäänsä kokea tyyneyden omassa sisimmässään eli sen tilan, kun ei tarvitse enää taistella oman olemassaolonsa oikeutuksen puolesta tai puolustautua kärsittyjä vääryyksiä vastaan. Tällöin Oinas voi keskittyä siihen mikä hänen elämässään on tärkeintä: uusien polkujen luominen omien askelten alla.

Tärkeintä mitä Oinas voi tässä elämässä saavuttaa, on kokea joka solullaan: “Minä olen – ja se mitä olen on erittäin ok!”

Artikkeli on julkaistu alun perin 20.3.2013 blogissani Astrologia ja arkkityypit.

© 2021 Kirsi Halla-Seppälä

8 ajatusta aiheesta “Oinaan syvin olemus – sarvipää vai uhrilammas?”

  1. Kristiina Salo

    Lapseni on oinas ja oinaan tunnusmerkit todellakin pätevät hänessä. Itse taas olen vaaka, eli olemme hyvin erilaisia luonteeltamme. Kirjoitat hyvin, että oinaan pitää sallia olla oma itsensä mutta tunnustan, että välillä on vaikeaa kun hän tuntuu toimivan juuri päinvastoin kuin omat kirjoittamattomat sisäiset sääntöni ovat. Samaan aikaan kuitenkin ihailen hänen rohkeutta ja sisäistä itsevarmuutta, ja yritän kannustaa sitä. Jostain luin, että oinas lapselle pitäisi opettaa toisten huomioon ottamista, pitääköhän tämä paikkaansa?

  2. Hei Kristiina! Näinhän se on, lapsemme ovat tulleet tänne opettamaan meitä… 🙂 Oman näkemykseni mukaan ei ole tarkoituksenmukaista tai hyväksi kenellekään yrittää olla jotain mitä ei ole. Toisten huomioon ottaminen voi tarkoittaa niin montaa eri asiaa, se mikä on Vaa’alle ominainen tapa ottaa toinen huomioon, ei ole Oinaalle tarkoitettu juttu. Mikäli huomioon ottaminen tarkoittaa toisten odotuksiin vastaamista ja miellyttämistä, en kannustaisi Oinas-lasta siihen. Huomaavainen ja ystävällinen voi olla omalla tavallaan, ja Oinaan olisi tärkeää löytää ensin se, mikä itselle on parasta, opetella ottamaan oma itsensä huomioon, mikä lopulta yleensä on parasta myös muille. 🙂

  3. Kiitos! Olipa upea kirjoitus. Itseasiassa sinun tulkinnassasi tulin vuosia sitten tietoiseksi omasta oinas-energiastani (kuu), ja edelleen tuo ajatus oman olemisen oikeutuksesta on iso teema elämässäni.

  4. Hei tää oli ihana, kiitos!
    Sun tulkinnassa muutama vuosi sitten mulle aukesi isosti, että lapsena opittu itsen pienentäminen oli/on mun tärkein poisoppimisen paikka. Voin aina tosi hyvin kun uskallan olla Pikku Myy!
    Terveisin Kuu ja Mars oinaassa ja nouseva vaaka. 💫

Kommentointi on suljettu.

kisskiss

Kirsi Halla-Seppälä

Ratkaisukeskeinen terapeutti, ammattiastrologi, läsnäolo- ja tietoisuusohjaaja Kirsi Halla-Seppälä on ammattiuransa astrologina noin 30 vuotta sitten aloittanut luontokeskeisen Elävä Astrologia® -suuntauksen kehittäjä, sekä Sielunkartta® ja Sydänyhteys® -konseptien perustaja. Hän kirjoittaa parhaillaan kirjaa luontokeskeisestä elävästä astrologiasta ja ohjaa päätyökseen koulutus- ja kasvuryhmiä, joten asiakasaikoja tulkintoihin ja tietoisuusmatkoille on tarjolla hyvin rajallisesti, vain hänen uutiskirjeensä tilaajille.