Aurinko ja Neptunus ovat tänään neliössä keskenään. Viimeisimmässä ajankuvassa, kuvaan tätä yhdistelmää sanoilla:
“Neptunus herkistää ja suuntaa uudenkuun energioita sisäänpäin. Riippuu täysin ihmisestä ja tilanteesta, mitkä puolet Neptunuksen piiriin kuuluvista asioista kenelläkin ilmentyvät. Niitä voivat olla esimerkiksi luovuuden tai unennäön voimistuminen, tarve levätä tai saada olla yksin, avautuminen henkisille kokemuksille, antautuminen, liukeneminen, päihtyminen, pettyminen, haltioituminen tai johonkin arkielämän kokemukset ylittävään pyrkiminen.”
Omalla kohdallani tämä ajan neptuninen energia ilmentyi tänään aivan taivaallisen ihanana inspiraationa. Vaikka inspiraatio liitetään yleensä tulienergiaan ja säihkyvät ideat Uranukseen, tässä ei ollut kyse näistä. Ennemminkin tuntui, että jokin mikä on ollut näkymättömässä maailmassa tekeillä jo pitkään, antoi nähdä itsensä hetken ajan hymyillen. Neptunus raotti verhoa todellisuuksien välillä.
Ajassa on läsnä kalatprinsiipin kyky yhdistyä johonkin suurempaan, kanavoida, nähdä, unelmoida ja saada visio, sekä kaksosprinsiipin idearikkaus, kyky innostua uusista suunnitelmista ja porhaltaa tuulenpyörteen lailla laatimaan askelmerkkejä eteenpäin.
Sanan “inspiraatio” alkuperä juontaa muuten juurensa latinan hengittämistä tarkoittavaan sanaan, mutta keskiajan englannissa sillä on ollut myös henkisempi merkitys.
INSPIRE jumalallinen johdatus (Neptunus Kaloissa)
INSPIRE hengittää, puhaltaa eloon (Aurinko Kaksosissa)
Ideat tulevat usein niin, että saan ilmestyksenomaisesti kirkkaan vision siitä mitä haluan luoda, miltä se tuntuu ja näyttää, ja millaisin askelin voin alkaa sen suhteen edetä. (Ja kyllä, Merkuriukseni on Vesimiehessä kolmiossa Uranukseen.) Mutta tämä oli jotain muuta. Kuin vilahdus siitä mikä jo on, ja sitä seuraava kaipuu sen luo.
Yleensä näissä taianomaisesti hehkuvissa inspiroituneissa visioissani ei ole mitään uutta. Ne voivat olla jopa kymmenien vuosien takaa, mutta hetkeksi jokin raottaa verhoa aikojen välillä, ja kun pääsen kurkistamaan – kokemaan – sen mitä jossain ajassa ja ulottuvuudessa jo on, idea ei ole enää pelkkä idea, vaan elämää sykkivä ja vastustamattoman houkutteleva polku, tähtipölystä kimmeltävä mahdollisuuksien kenttä, jolle palan halusta rientää sydän takoen ja kädet ojossa.
© 2023 Kirsi Halla-Seppälä
Kuvaaja: KoolShooters
