Löysin arkistojen kätköistä tällaisen vuonna 2018 kirjoittamani tekstin. Eipähän tämä aihe ole tästä mihinkään vanhentunut, joten olkaa hyvä.
Ihminen voi olla onnellinen ainoastaan silloin, kun ei haudo loukkauksia sydämessään.
Kipu, kauna, katkeruus ja loukkaantuneisuus sulkevat sydämen, eikä mikään auta siihen tuskaan ja jähmettymiseen, siihen miten alkaa hitaasti sisältäpäin kuolla. Voi hakea apua, käydä terapiassa, olla erilaisissa hoidoissa, lukea kirjoja, puhua ystäville, käydä kursseilla – mutta niin kauan kuin loukkaantuneisuus pitää sydämen suljettuna, mikään ei auta hetkellistä helpotusta enempää.
Ja sitten, kun sydän aukeaa. Muuta ei tarvita.
Me haemme hyvitystä, haluamme ymmärtää, haluamme selvittää, haluamme olla oikeassa ja tulla tunnustetuksi oikeassa olemisemme kanssa. Näitä odotellessa meneekin helposti koko elämä ohi. Katkerana, vaativana, vääryyttä kokeneen marttyyrin viitta harteilla. Mutta vaikka saisimme kaiken juuri mielemme mukaan: hyvitystä, anteeksipyyntöjä, korvausta kärsimyksestä, mikään näistä ei kuitenkaan auta.
Kun sydän on kiinni, olemme olemassa mutta emme elossa.
Sydän ei aukea sillä, että saamme vahvistuksen kärsimyskertomuksellemme ja uhritarinallemme. Sydän aukeaa kun olemme kärsineet tarpeeksi ja valmiita luopumaan tuskastamme ja tarinastamme. Ja kun sydän aukeaa, muuta ei tarvita.
Elämä auki kukkimaan puhjenneen sydämen kanssa on taivaallista. Mutta ei niin kuin mieli sen haluaa ymmärtää. Kun sydän on auki, olemme täysin hereillä, ja kun koemme elämän suoraan ilman mielen filtteröintiä, kaikki kokemukset ovat hyvin eläviä ja voimakkaita.
Se voi olla rakkauden läpäisemää autuutta, se voi olla niin suurta myötätuntoa ja surua, että tunnet jokaisen solusi olevan täynnä tätä kokemusta. Se voi olla mitä tahansa, mutta ilman tarinaa suora kokemus ei ole henkilökohtaista, se on vain kokemus.
Kun sydän on auki, tietoisuus ei arvostele, ei kritisoi eikä tuomitse. Se ei samastu mieleen eikä pidä mielen luomia tulkintoja todellisuudesta todellisuutena. Ja siinä tietoisuudessa vasta voimme nähdä, että ei ole mitään anteeksi annettavaa. Ei ole syyllisiä eikä velkaa, on vain rakkautta. On vain avoin sydän ja olemassa olo, tietoisuus, autuus.
♡
Löydät lisää sydänyhteyttä, tunnetaitoja, sydämen avautumista ja tietoisuuden muutosprosessia käsitteleviä kirjoituksiani täältä.
© 2022 Kirsi Halla-Seppälä
