tunnelmia
Kirsi Halla-Seppälän blogi
Juuri tällä hetkellä, kun istun kirjoittamassa tätä ikkunani edessä olevan antiikkisen kirjoituspöytäni ääressä, suoraan nenäni edessä aurinko pimenee. Taivas on tyhjä ja väritön, aivan kuin se olisi pyyhitty olemattomiin kosmisella […]
Olen ollut kaksi viikkoa sikamaisessa flunssassa, vaikka luulin että kiertävät taudit eivät ole minun juttuni. Se iski juuri kun olin päässyt ihanasti jaloilleni rankan loppuvuoden jälkeen, juuri kun pulppusin taas […]
Tunnen olevani kuin pieni siemen maan povessa. Takana on raskas syksy, joka antoisuudestaan huolimatta vei minut syvälle, pimeään ja liikkumattomaan tilaan. Luulin tietäväni jo paremmin, osaavani olla mitä opetan, mutta […]
Loppusyksyn kauneus on siinä, että harmaan tuhannet sävyt pehmentävät maiseman. Useana aamuna usva on levittäytynyt pientareille leijuen taivaan ja maan välillä kuin toinen todellisuus, ja astumme ulos kuin uneen. Kun […]
Rakastan kirjoittamista. Olen kirjoittanut päiväkirjaa jo ennen kouluun menoa ja tarinoitani julkaistiin paikallisessa sanomalehdessä ennen kuin täytin 10 vuotta. Kirjoittaminen – nuo monimerkitykselliset, mutta itsessään tyhjät sanat – on ollut […]
Kun jokin sykli päättyy, emme yleensä tiedä onko se alku vai loppu. Järjellä voimme ajatella vanhan päättymisen olevan uuden airut, mutta kokemuksellisella tasolla saatamme tuntea vain luopumisen tuskaa ja hiljaiseksi […]
- « Edellinen
- 1
- …
- 3
- 4
- 5
