Solmut auki – kuunsolmujen lahja ja kirous

Piti julkaista tämä kuunsolmuja käsittelevä kirjoitus vasta ensi viikolla, mutta en malta enää pihdata sitä, kun eräässä facebookin astroryhmässä käydään juuri parhaillaan keskustelua kuunsolmuista. Aihe on itselleni varsin rakas. Niin paljon, että osallistuin keskusteluun. Ja huomasin samantien, että tämä lyhyiden lauseiden, pikaisten vastausten ja nopeiden näkemysten maailma (some) ei ole itselleni oikea ympäristö toimia. Silti sinne aina ajoittain eksyy. Kun kurkkaa karttaani pintaa syvemmälle, tämä on itsestäänselvyys. Kaikkein syvimmin siitä kertovat kuunsolmut.

Olen pitänyt kymmenen vuoden aikana monia kuunsolmuihin keskittyviä kursseja ja luentoja, silti edelleen löydän niistä jatkuvasti jotain uutta. Sekä omalla kartallani, että yleisesti. Kadotin aiemmin laatimani kuunsolmuja käsittelevän luentomateriaalin juuri ennen viime viikonlopun Turun Osaava Nainen -messuja. Sain sitten tehdä kaiken uudestaan luentoa edeltävänä yönä. Minulla on tapana suoltaa arkkitolkulla (aina käsin kirjoittaen, pettämättömällä yhdistelmällä: minä + Parker-kynä +  kynttilänvalo + yrttitee) materiaalia, jota en sitten vilkaisekaan itse luennon aikana. En oikeastaan enää ymmärrä miksi ne on oltava, kun todellisuudessa virta vie ja minä lastuna laineilla. Tai no, ei ihan niinkään, kutsutaan sitä vaikka astroflowksi, jonka tuollaiset tilat avaavat. Jälleen kerran, tämä on aivan selkeästi nähtävissä kuunsolmuissani.

Siinä tulikin esiteltyä käytännön esimerkein ensin alasolmuni ja sitten yläsolmuni. Kuka arvaa? Alasolmuni on Kaksosissa ja yläsolmuni Jousimiehessä.

Kuunsolmut ovat kuitenkin paljon moniulotteisempi juttu, kuin pelkät merkit ja huoneet tai planeettayhtymät solmuille. Myös muut aspektit ovat oleellisia kuunsolmujen kertoman tarinan kannalta, mutta saamme vielä mukaan kerrassaan herkullisia yksityiskohtia ja juonenkäänteitä, kun huomioimme solmujen hallitsijaplaneettojen sijainnit kartalla (merkit, huoneet ja aspektit). Niin kovin tärkeä juttu, että ilman niitä voivat solmut jäädä loppuiäksi avaamatta.

Toinen oleellisen tärkeä juttu solmujen avautumisessa on oivaltaa, että kyseessä ei ole kaksi erillistä pistettä, vaan akseli, joka on yksi kokonaisuus. Kuunsolmut ovat akseli aivan samalla tavalla kuin nousuakseli, MC-IC -akseli tai Vertex. Ja yleisesti ottaen, akselien vastakkaisilla päillä on tapana olla symboliikaltaan toisistaan eroavia ja toisiaan täydentäviä. Kyseessä on kruuna ja klaava ilmiö. Voit keskittää huomiosi klaavaan, mutta et voi käsitellä kolikkoa ilman kruunaa, koska silloin koko kolikko lakkaa olemasta.

Kuunsolmut eivät ole luonteeltaan positiivisia eivätkä negatiivisia. Traditionaalinen sekä vedalainen (intialainen) astrologia antavat solmuille kuitenkin melko negatiiviset merkitykset. Mielestäni näissä tulkinnoissa on kyse kulttuurista, sekä ajasta jossa elämme (esim. onko itsen kehittäminen ja oman kohtalon haltuun ottaminen mahdollista), kuin myös näkökulmasta ja viitekehyksestä jonka valitsemme. Toki, koska solmupari kertoo karmallisesta saldosta, kesken jääneistä asioista sekä elämämme keskeisimmästä kehitystehtävästä, kyseessä tuskin ovat asiat, jotka ovat kepeitä ja leppoisia kuin kesäinen picnic puistossa. Kuunsolmut ovat syviä teemoja sisältävä, intensiivinen voimalinja. Niihin liittyy voimakkaita tunteita, pään hakkaamista seinään, raastavia epäonnistumisia, turhautuneisuutta, pelkoja ja ihmissuhteita, jotka ravistavat sielua – joko hyvässä tai pahassa. Niin kuka sanoi, että yläsolmuun liittyvät asiat ovat kuin iloinen polku halki kukkaniityn? En minä ainakaan. Tai että alasolmu on helppo, koska se on tuttu ja osaamme jo siihen liittyvät asiat? Kyllä vaan, yhtä helppo kuin suohon uppoaminen. Lämmin ja pehmeä.

Intialaisessa perinteessa solmut ovat demonipari Rahu (demonikäärmeen pää) ja Ketu (demonikäärmeen häntä). Länsimaisessa perinteessä puhutaan lohikäärmeistä. Alunperin Egyptistä peräisin oleva Ouroboros -myytti häntäänsä syövän käärmeen symboleineen kuvaa syvällisesti kuunsolmujen länsimaalaistunutta mytologiaa. Tähän haluaisin palata vielä myöhemmin, omassa artikkelissaan, sillä tällä kertaa joudun kiteyttämään solmujen mytologisen taustan lauseeseen: ”Vanhan täytyy kuolla, jotta uutta voi syntyä.”

Alasolmu – eteläinen solmu – laskusolmu

Alasolmu pitää sisällään alitajuiset ja automaattiset käyttäytymismallit ja toimintatavat, jotka juontavat juurensa menneisyyteen. Identiteettimme voi olla voimakkaasti sidoksissa alasolmun luonteeseen, ja siellä ovat myös ne taidot ja kyvyt, jotka auttavat meitä pärjäämään elämässä. Alasolmu vetää meitä puoleensa kuin lämmin, mukava vuode kylmän koleana aamuna. Voimme jäädä sinne lepäämään, mutta silloin emme tiedä mitä seikkailuja olisimme voineet uloslähtiessä kohdata. HUOM! Alasolmu ei liity ”lepäämiseen” tai ”passiivisuuteen” siinä mielessä, että se olisi jokaisen alasolmun luonne. Jos alasolmusi on esimerkiksi Oinaassa 10. huoneessa, sinun turvasatamasi ja lepopaikkasi voi löytyä hektisestä työnteosta ja kiivastahtisesta kilpailemisesta. Alasolmun merkki, huone ja aspektit, sekä solmun hallitsijan sijainti osoittavat mukavuusvyöhykkeemme laadun ja luonteen. Alasolmuun liittyy tietty vaivattomuus ja automaatio. Se on samalla suurin kykymme, että heikkoutemme. Pahimmillaan alasolmu on kuin suo, johon jäädessämme elämän energian virta pysähtyy ja elämämme muuttuu tyhjäksi, ja tarkoituksettomuuden ja turhautuneisuuden tunteet kalvavat sisintämme kysyen: ”Tässäkö tämä sitten oli?”

alasolmun lahja

Alasolmun osoittamalla alueella olemme omilla vesillämme. Sen toteuttaminen luo turvallisuuden tunnetta ja voimme kokea itsevarmuutta tyyliin: ”tämän minä osaan”. Alasolmu pitää sisällään loppuunsa hiottua lahjakkuutta ja kykyjä, joita ilman emme pärjäisi tässä maailmassa. Ei ole tarkoitus luopua alasolmun toteuttamisesta. Se on olennainen osa meitä. On vain pidettävä huoli, että alasolmun toteuttaminen ei estä kasvuamme, eikä ole uuden oppimisen tiellä.

alasolmun kirous

Alasolmun toteuttaminen voi olla niin alitajuista ja ohjelmoitua, että jäämme siihen jumiin, emmekä uskalla tarttua uusien puolien kehittämisen haasteisiin. Alasolmu on mukavuusvyöhyke, jolta poistuminen on epämiellyttävää. Ellemme tule tietoiseksi alasolmustamme, se dominoi meitä pysäyttäen elämän luonnollisen virran ja kasvun kohti uusia ulottuvuuksia.

Yläsolmu – pohjoinen solmu – noususolmu

Yläsolmu on niin sanottu ”kasvun polku”, itseksi kasvamisen tie, jolle meidän tulisi suunnata voidaksemme edistyä ja kehittyä elämässämme. Se edustaa uutta tapaa olla, toimia ja ilmaista itseä. Yläsolmun toteuttamiseen liittyy syvää tyydytyksen tunnetta, tunnetta siitä että on kokonainen, eikä tarvitse ulkoisia asioita määrittämään itseään tai tuomaan täyttymystä elämäänsä. Intialainen astrologia liittää valaistumisen yläsolmun (Ketu) toteuttamiseen. Yläsolmu vetää puoleensa suurella voimalla, mutta sen kutsu on erilainen kuin alasolmun. Se ilmenee toiveena olla olla enemmän se, kuka haluaisi olla, ja tehdä jotain sellaista, jonka kokee kutsuvan, jonka kokee omakseen, mutta ei ole vielä saanut mahdollisuutta kokeilla. Kun mietimme yläsolmuun liittyviä asioita, vatsanpohjassa tuntuu perhosia. Yläsolmun toteuttaminen on usein jännittävää, koska se edustaa niitä alueita, joilla emme ennen ole olleet ja niitä asioita, joita emme ennen ole tehneet.

yläsolmun lahja

Yläsolmu osoittaa meille ne asiat, jotka lopulta vievät elämäämme eteenpäin ja antavat meille suurimman tyydytyksen ja täyttymyksen tunteen. Yläsolmu näyttää potentiaalimme, piilevät lahjamme ja kykymme, joita emme vielä ole ottaneet käyttöön, ja jotka vaativat tietoista panostusta ja kehittämistä. Yläsolmun suurin lahja on ykseyden ja eheyden kokemus, joka syntyy siitä, että uskaltaa vastata sielunsa kutsuun ja tulla siksi kuka on.

yläsolmun kirous

Yläsolmua kohti kulkeminen on toisinaan epämiellyttävää. Se vaatii tietoista vaivannäköä ja ponnistelua, koska se on jotain sellaista, joka ei tule meiltä luonnostaan. Yläsolmuun liittyvät asiat voivat tuntua vierailta ja pelottavilta, tai pelkästään itsekkäiltä. Yläsolmun suurin kirous taitaa kuitenkin olla se tyhjyys ja tyytymättömyys, joka meidät valtaa, kun hylkäämme sen (eli itsemme) toteuttamisen. Silloin sielu suree, koska se tietää, että olisi ollut jotain muutakin, kuin vain tämä alasolmun dominoima elämä.

On tärkeä huomioida, että solmujen merkitys ei välttämättä liity lainkaan työhön, tekemiseen tai jonkin asian konkreettiseen toteuttamiseen. Solmuja toteutetaan aina ensisijaisesti sisäisesti olemalla, ei tekemällä, vaikka joskus tietoisuuden lisääntyminen ja uudet oivallukset saattavatkin saada ulkoisen muodon ja ilmentyä myös esimerkiksi ammatinvaihtona.

Kaikkein yksinkertaisin tapa tulla tietoiseksi omien solmujen toimimisesta elämässä, on tarkkailla tilanteita joissa herää toive, joka samalla hiljennetään. Kutsun tätä ”Olisipa ihanaa – kyllä mutta…” -syndroomaksi. Yläsolmu voi olla kuin unelma, joka ei koskaan tunnu toteutuvan. Se elämänalue, jota yläsolmu hallitsee (usein tämän osoittaa jo pelkkä huonesijainti, vaikka merkki ja solmuun yhtymässä olevat planeetatkin tulee huomioida), voi olla pitkäaikainen päämäärä tai työmaa, joka ei vain koskaan tunnu alkavan ja/tai valmistuvan. Yläsolmu sanoo: ”Tämän vielä joskus teen, olisipa ihanaa jos…” mihin alasolmu järkeilee: ”kyllä mutta… ei ole rahaa, ei ole aikaa, olet liian vanha, et sinä osaa, et uskalla, ei se ole mahdollista” ja muita loputtomia versioita perusteluista, miksi vanhassa vara parempi. ”Koskaan et muuttua saa” on laulu, jota alasolmu laulaa. Mitä laulua sinun yläsolmusi laulaa?

*

Piti pätkäistä lopputeksti pois tästä kohtaa, ettei artikkeli veny liian pitkäksi, joten seuraava osa tässä kuunsolmuja valoittavassa sarjassa ilmestyy luettavaksenne tuonnempana, ja se käsittelee solmujen aktivoitumista ja ihmissuhteita.

Voit myös lukea viime syksynä kirjoittamani ”Kuunsolmut perustietopaketin” täältä, jossa käyn lyhyesti läpi solmut eri merkeissä.

 

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *