Pikkuapina ja noidantroppikokoelma

pakuritee ©kirsihallaseppala

vuorikristallit ©kirsihallaseppala

Olen ollut kaksi viikkoa sikamaisessa flunssassa (ja minä kun luulin että kiertävät taudit eivät ole minun juttuni). Se iski juuri kun olin päässyt ihanasti jaloilleni rankan loppuvuoden jälkeen, juuri kun pulppusin taas intoa ja uusia ideoita, juuri kun olin laatinut hienoja suunnitelmia ja tietenkin täyttänyt kalenterini koulutuksilla ja asiakastapaamisilla. Joten kun flunssa tarttui ensin lapsiin, ja sitten minuakin alkoi tutisuttaa, värisyttää, palella ja särkeä, kaivoin koko luontaislääke- ja noidantroppikokoelmani esiin ja aloin raskaan sarjan lääkitsemisen. Minähän en voi saada flunssaa. En varsinkaan nyt, mieluummin en koskaan. Ja sieltä se kuitenkin tuli, takavasemmalta ja jäi pidemmäksi aikaa kuin hyviin tapoihin kuuluu.

Olisi ollut helppo sortua asenteeseen, että jotain on nyt pahasti pielessä, ja että eihän tämän näin pitänyt mennä. Varsinkin kun kuvioissa on mukana muita ihmisiä, ja vankka velvollisuudentunto paukuttaa takaraivossa, että ei ole mahdollista peruuttaa (taas) kaikkea. Mieli on elementissään, kun saa alkaa luoda kauhukuvia siitä miten menee maine ja kaikki suuttuvat ja rahat loppuvat ja tuloksena on maailmanloppu ja nälkäkuolema. Sen sijaan että olisin antautunut mielen miinakentälle, väistelemään toinen toistaan kamalampia uhkakuvia, keskityin pysymään läsnä hetkessä (joskus paremmalla, joskus huonommalla menestyksellä) ja luottamaan siihen, että asiat ovat juuri niin kuin niiden pitää olla. Sillä ihmismielen lempitemppuhan on kiukutella siitä miten asiat ovat, silloin kun ne eivät ole juuri niin kuin kuvittelemme että asioiden pitäisi olla.

Kun onnistumme rauhoittamaan tuon mielessämme riehuvan pikkuapinan ja keskitymme hyväksymään sen, että kaikkitietävän viittaan mieluusti pukeutuva tietoinen mielemme ei välttämättä kuitenkaan aina (jos koskaan) tiedä miten asioiden kuuluisi olla, ja että tässä hetkessä läsnäolevien asioiden vastustaminen ei ainakaan edesauta minkään asian muuttumista paremmaksi, niin siinä rauhassa on oikeastaan aika mukava paistatella. Flunssassa tai ei.

Ylinnä olevassa kuvassa on muuten flunssa-ajan suosikkicocktailini: kuumaa pakurikääpäjuomaa, auringonhattu-uutetta, seljankukkamehua, hunajaa, kanelia, kurkumaa ja Carmolis-tippoja. Uskon vakaasti että sen ansioista paranin peräti 14 päivässä. Muuten olisin kärvistellyt ainakin kaksi viikkoa. ;)


P.S. Käyhän lukemassa uudenkuun kuulumiset eli mitä teemoja on aktivoitumassa ajassa seuraavan kuunkierron aikana: http://katjakokko.com/uudenkuun-ajankuva-19-2-19-3-2015/ Käsittelen artikkelissa muun muassa sitä mitä ja ketä kosminen remonttikaksikko moukaroi (ja miksi) sekä ensi viikonlopun aikana tapahtuvaa ilmastonmuutosta elämänenergioissa.

you are

Uudenkuun ajankuva 19.2. – 19.3.2015

2015 uusikuu vesimies II khs ©kirsihallaseppala

Tammikuun uusikuu oli Vesimiehen merkissä – ja mitä ihmettä – vuoden toinen uusikuu (19.2.) tekee harvinaisen tempun ja on myös Vesimiehessä, kuin alleviivaten tuon eläinradan itsenäisen, kapinallisen mutta ystävällisen merkin teemaa. Vaikka uusikuu syntyy samassa merkissä kuin viimeksikin, ajan teemat ovat muuttuneet, eikä vanhan toistosta voi puhua, varsinkaan kun kyseessä on Vesimies, joka on aina vähän aikaansa edellä, hakien muutosta, uusimpia trendejä ja aina tuoreita näkökulmia ja uusia tapoja tehdä asioita. Noin neljän viikon mittainen Merkuriuksen perääntymisjakso on nyt päättynyt (sekin Vesimiehessä), ja se tarjosi meille oivan tilaisuuden syventyä tarkastelemaan elämämme valintoja haastavalla ja kyseenalaistavalla tavalla. Perääntyvään Merkuriukseen liittyvät väärinkäsitykset, peruutukset ja toimimattomuudet ovat nyt tältä erää takanapäin, vaikka aivan puhtaille vesille tämän teeman kanssa päästäänkin vasta maaliskuun puolella (3.3.).

 

Tämän kuunkierron energiat aktivoivat voimakkaasti ihmissuhdekuvioita ja/tai luovaa toimintaa. Parivaljakko Mars ja Venus vaihtavat heti jakson alussa (20.2.) merkkiä unelmoivasta ja passiivisesta Kaloista dynaamiseen ja aloitteelliseen Oinaaseen. Tämä kuvaa hienoista ilmastonmuutosta elämänenergioissa, kun tulinen, innostunut ja omiin juttuihin pitelemättömästi keskittyvä ja niihin turhia murehtimatta syöksyvä oinas-laatu tuo kevään sykkeen mukanaan herättäen alkukantaiset vietit ja luomisvoiman sellaisella rytinällä, että tiettyjen asioiden suhteen ei enää voi jahkailla. Tämä voi tuoda mukanaan vapautuneisuuden tunteen ja silkkaa riemua siitä, että asiat vihdoin tuntuvat olevan menossa eteenpäin. Varjopuolena on harkitsemattomat ja äkkiväärät ratkaisut, jotka syntyvät pitkään muhineesta turhautumisesta ja pakkomielteenomaisesta tarpeesta ottaa ohjat ja saada asiat liikkeelle itse parhaaksi näkemällään tavalla.

 

Muutaman vuoden verran kissanhännänvetoa keskenään pitäneet astrologian “isot pahat pojat” Uranus ja Pluto ottavat tiukemmin yhteen tämän kuunkierron aikana. Muodonmuutosta ja vanhojen, toimimattomien rakenteiden romuttamista ajava kosminen remonttikaksikko moukaroi eniten heidän elämää, joiden syntymäkartalta löytyy tärkeitä tekijöitä Kauriin, Ravun, Oinaan tai Vaa’an puolivälistä (trooppisella eläinradalla noin 15 astetta). Heillä on meneillään useamman vuoden mittainen sisäinen transformaatioprosessi, jossa tarkoitus olisi romuttaa vanhat toimintamallit ja arvojärjestelmät, ja päästää irti siitä mikä ei enää tue oman elämän tarkoitusta eikä ruoki luovuutta, iloa ja kasvua. Toki ilmiö on myös kollektiivinen, ja nähtävissä maailman tapahtumissa laajemmassakin mittakaavassa.

Keskeiset teemat: Tuumasta toimintaan. Innostuneisuus. Minä itse -asenne. Itsenäisyys, aloitteellisuus, intohimo. Luova, sisäinen palo. Rakkaus. Ohjien ottaminen omiin käsiin. Transformaatio. Päätäpahkaa -mentaliteetti.

Astrologiset koodit: Aurinko siirtyy Kaloihin, Mars siirtyy Oinaaseen, Venus siirtyy Oinaaseen, Mars kolmio Saturnus,  Jupiter kvinkunssi Pluto, Jupiter kolmio Uranus, Mars kolmio Jupiter, Mars yhtymä Uranus, Mars neliö Pluto, Saturnus SR (14.3.), Uranus neliö Pluto, Venus siirtyy Härkään.

Pieni siemen

Tunnen olevani kuin pieni siemen maan povessa. Takana on raskas syksy, joka antoisuudestaan huolimatta vei minut syvälle, pimeään ja liikkumattomaan tilaan. Luulin tietäväni jo paremmin, osaavani olla mitä opetan, mutta ihmisen rakenne on sellainen, että liiasta kuormituksesta se romahtaa. On ollut tärkeää olla itselleen armollinen ja olla putoamatta itsesäälin, itsensä syyllistämisen tai epätoivon kuoppaan. Se että ihminen väsyy ei ole merkki siitä että hän ei olisi hyvä, osaava, tietoinen, arvokas ja henkinen ihminen. Sillä mikään määrä tietoa tai “henkisyyttä” ei auta tilanteessa, jossa voimat eivät riitä kaiken eteen tulevan kantamiseen.

“Ei tieto, vaan toiminta.” Tässä yksi viime vuoden suurimmista oivalluksistani. Vaikka olisin käynyt kaikki maailman kurssit ja lukenut kaikki maailman kirjat, vaikka minulla olisi mikä määrä viisautta, tietoa ja taitoa, niistä ei ole mitään apua ellen toimi niiden mukaan. Ellen toimi tavoilla jotka tekevät hyvää, jotka vahvistavat, tukevat ja rakentavat, hiertämisen, heikentämisen ja kuluttamisen sijaan. Olen onnellinen kaikesta mitä sain kokea, koska tämän kokemuksen kautta olen taas lähempänä sitä mitä haluan olla ja mitä arvostan. Muistan taas toimia tavoilla jotka tekevät elämästäni luovaa, hyvää ja antoisaa. Prosessi oli raaka, mutta tässä sitä vaan taas ollaan!

Takaisin siementunnelmiin. Vaikka hennosti hohtava lumivaippa vielä peittää maan, olen pieni siemen maan povessa, lumipeitto ympärillä. Tämä siemen on jo herännyt ja tuntee kevään kutsun sykkivän sisimmässään. Elinvoima virtaa jokaisessa solussa ja innostuksen ihana paine kasvaa hetki hetkeltä. Nyt olen tässä, mutta tiedän että kun aurinko suutelee maata jossa lepään, puhkean ilosta ja alan versota uutta luovaa elämää, ilman pelkoa.

 

Uudenkuun ajankuva 20.1. – 18.2.2015

Vesimies-uusikuu (20.1.) aloittaa vuoden ensimmäisen täyden kuunkierron ja tuo mukanaan uusia, aiempaa kevyempiä energioita. Verrattuna loppusyksyn puristaviin tunnelmiin, tämä jakso tuo raikkaan tuulahduksen, joka parhaimmillaan pyyhkäisee energiat liikkeelle kosmisella luudallaan. Ilmassa on uuden aloittamisen tuntua. Merkurius tekee maasta katsottuna yhden kolmesta vuotuisesta perääntymisjaksoistaan ajalla 21.1. – 11.2. ja vie huomiota ajatusmalleihin ja sisäisiin prosesseihin. Merkurius Vesimiehessä on älyllinen, objektiivinen ja viileän analyyttinen. Nyt on hyvä aika miettiä asioita laajemmasta näkökulmasta, olla suvaitsevainen ja ymmärtää tilanteita monelta kantilta, vanhan subjektiivisen ja emotionaalisesti värittyneen katsantokannan sijaan.

2015 uusikuu1_c

Perääntyvän Merkuriuksen aika on maineeltaan ikävä; koneet hajoavat, tietoliikenne ja logistiikka takkuaa, elektroniikkaa tai autoa ei kannata ostaa, väärinkäsitykset ja erehdykset sotkevat asioita, sopimuksia ei kannata solmia ja varmuuskopioista kannattaa tehdä varmuuskopioita. Tältä pohjalta toimiminen perustuu kuitenkin pelkoon ja pienen mielen luomiin yleistyksiin. Parempi asenne on nauttia perääntyvän Merkuriuksen harkitsevaisuudesta ja vanhoja asioita perkaavasta luonteesta. Saatat muuttaa mieltäsi jonkin asian suhteen ja perua sovittuja suunnitelmia, koska nyt on mahdollista nähdä asiat eri valossa kuin hetki sitten. Jos menneisyydessäsi on jäänyt jotain kesken, se voi nyt ilmestyä eteesi ja vaatia huomiota. On hyvä aika tarkastella kriittisesti tiettyjä asioita ja suunnata ajatuksen kirkkaus omaan sisimpään. Mitä luot ajatuksillasi juuri nyt? Onko se sitä mitä haluat? Mikä vaatii uudelleen arviointia? Mikä elämässäsi kaipaa aivan uutta näkemystä?

Kuten jo muutaman vuoden ajan, tämänkin kuunkierron alla jylläävät voimakkaat muutosagentit Pluto ja Uranus, jotka kuvaavat kollektiivista muutosprosessia, jossa vanhat rakenteet puretaan ja uusia, ennen näkemättömiä malleja haetaan tilalle. Ne jotka kokevat tätä samaa transformaatiota myös omassa elämässään, voivat ajoittain tuntea ettei vanhasta jää mitään jäljelle. Alkuvuosi 2015 onkin keskittynyt vanhojen, karmallisten/perittyjen painolastien purkamiseen. Irtipäästäminen vanhasta on viisasta. Heittäytymällä rohkeasti muutokseen valjastat käyttöösi voimakkaat ja uutta luovat energiat.

Keskeiset teemat: Asioiden objektiivinen ja älyllinen tarkastelu. Mielen muuttaminen. Asiat menneisyydestä nousevat käsittelyyn. Vapautumisprosessi. Irtipäästäminen. Minäkeskeisyydestä yhteiseen hyvään. Uusi yhteys vanhoihin ystäviin. Myötätunto, hyväntahtoisuus, luovuus ja läsnäolo.

Astrologiset koodit: Aurinko siirtyy Vesimieheen, Mars yhtymä Neptunus, Merkurius SR, Pluto neliö kuunsolmut, Venus siirtyy Kaloihin, Mars yhtymä Khiron, Uranus oppositio kuun yläsolmu, Merkurius SD, Jupiter kvinkunssi Khiron, (Uranus neliö Pluto).

Joulutervehdys

joulutoivotus 2014 ©kirsihallaseppala

Tämän kortin myötä toivotan kaikille oikein levollista ja onnellista joulunaikaa sekä uutta vuotta 2015. Itse suuntaan tänään kohti hiljaisuutta huurteisen järven rannalle, tammimetsän siimekseen. Palaan töihin viikolla 3, mutta voit varata ajan vastaanotolleni myös loman aikana sähköisestä kalenteristani. Seuraava ystäväposti ilmestyy tammikuun uudenkuun tietämillä, jolloin enemmän asiaa siitä missä mennään ja mitä tuleman pitää.

Viestintäkanavat

Terveisiä opinnoista. Huikean stressaava ja hetkittäin musertavaltakin tuntunut puristus alkaa olla takanapäin. Mikäli läjäpäin tehtailemani tehtävät ja eilinen tentti menevät läpi, siirryn psykoterapeuttiopinnoissani Certificate Leveliltä diplomatasolle. Englantilaisessa yliopistossa ei nimittäin niin vain jatketa, meininki on raaka verrattuna suomalaiseen systeemiin. Jos kaikki ei ole kunnossa vuoden lopussa, opiskelu päättyy. Yliopistoon ei jäädä roikkumaan, eikä tekemättömiä suorituksia odotella.

En hae sympatiaa toteamalla, että yksinhuoltajuus, yliopisto-opinnot ja yritystoiminnan uudelleen aloittaminen henkilökohtaisen konkurssin ja peruspäivärahalla kitkuttelemisen jälkeen ovat yllättävän kova paikka, erityisesti silloin, kun olet koko vuoden enemmän tai vähemmän sairaana, eikä minään aamuna ole täysin varmaa pystytkö hoitamaan kaiken mitä pitäisi. Ei tämä ole mikään säälinkerjuutarina, päinvastoin, haluan inspiroida ja luoda uskoa siihen, että pystyt ihan mihin tahansa, jos päätät ja teet. Uskon että pystymme tekemään isoja asioita ja suuria muutoksia elämässämme, vaikka olosuhteet olisivat miten huonot ja tilanne miten epävarma hyvänsä. Ja pakko myöntää, nautin elämästäni tästä kaikesta huolimatta ja siitä kaikesta johtuen, joskus vain tuntuu siltä, että asioita on liikaa ja minuja on liian vähän. Kiirettä en tunnusta. En harrasta kiireistä elämää, mutta paine sen sijaan tuntuu todelliselta, vaikka sekin toki on vain oman mieleni luoma tulkinta tilanteesta. Joka tapauksessa, uskon ja toivon elämän nyt hieman helpottuvan loppuvuotta kohden.


Sitten tiedottamiseen ja viestintään liittyviin asioihin. Minulla ei ole henkilökohtaista profiilia Facebookissa (sellaista jossa voi olla kavereita), vaan sen sijaan kaksi sivua, joista toinen on omalla nimelläni ja toinen astrologia-aiheisen blogini nimellä: Kirsi Halla-Seppälä ja Astrologia ja arkkityypit. Tämän lisäksi minulla on Twitter-tili, jota en käytä henkilökohtaisesti, vaan kaikki facebookissa julkaisemani päivitykset ilmestyvät sinne automaattisesti. Minulle on siis turha twiittailla, koska en näitä twiittejä juurikaan näe enkä edes osaisi niihin vastata. En hengaa sosiaalisessa mediassa, en pysty siihen, se ei ole minulle sosiaalisen vuorovaikutuksen kanava, vaan ainoastaan ilmoitustaulu. Ehkäpä kerron joskus siitä miksi. Joka tapauksessa, näillä sivuilla ilmoitan kaikista tärkeistä ja ajankohtaisista toimintaani liittyvistä asioistai ja muusta tärkeästä.

Esimerkiksi kun viimeisimmässä ystäväpostissa annoin lokakuun tarjouksena mahdollisuuden vastaanottaa viikon ajan deekshaa, olin luvannut kirjeessä ottaa osallistujiin henkilökohtaisesti yhteyttä ohjeiden antamista varten. Kuvittelin että tarjoukseen tarttuisi kymmenisen ihmistä, mutta loppujen lopuksi sain viikon aikana lähes 150 sähköpostia. Ja koska en mitenkään pystynyt vastaamaan kaikille, kirjoitin ohjeistuksen neljä kertaa Facebookiin, sieltä ne menivät Twitteriin ja sen lisäksi kirjoitin asiasta tänne blogiin. Sitten suljin tietokoneeni, jotta olisin voinut viettää pyhäinpäiväviikonloppua lasteni kanssa ja keskittyä maanantaiseen tenttiin. Tänään palattuani sähköpostin ääreen, sielläpä odotti parikymmentä viestiä koskien sitä, miksen ole lähettänyt lupaamaani henkilökohtaista ohjeistusta deekshan vastaanottamisesta. Tunsin piston sydämessäni, koska olin luvannut jotain mitä en pystynyt toteuttamaan ja siksi, että ylipäätään joudun rajaamaan vapaa-aikaa ja opiskelulle omistettua aikaa niin, että en ole tavoitettavissa työasioissa iltaisin enkä viikonloppuisin.

Tämän vuoksi kirjoitan tästä nyt täällä vastaisuuden varalle: mikäli mielessäsi on jokin akuutti kysymys liittyen johonkin yleiseen asiaan, kannattaa aina käydä tarkastamassa Facebook-sivuni ja/tai tämä blogini, jotka ovat ensisijaiset viestintäkanavani, että löytyisikö vastaus kysymyksiin tai ohjeet johonkin asiaan täältä. Kuten sanottu, en villeimmissä kuvitelmissakaan osannut ajatella, että teitä lokakuun tarjoukseen tarttuneita olisi niin kamalan paljon, ja vaikka tarjoukseen ilmoittautuminen päättyi perjantaina, niitä on tullut edelleen päivittäin. Näin ollen pyydän anteeksi, että jotkut ovat mahdollisesti jääneet vaille tarvitsemaansa tietoa, mutta samalla voin vakuuttaa, että deeksha on joka tapauksessa tavoittanut teidät, ja vaikuttaa juuri niin kuin pitää. Olen kokenut deekshan välittämishetket (joka ilta 1.-7.11 klo 21:55-22:15) todella voimallisina ja tiedän, että lähetys on päätynyt perille jokaisen sitä pyytäneen luo käynnistäen heräämisprosessin ja sitä myötä niitä positiivisia muutoksia elämäänne, mitä olette toivoneet. Ei aina juuri sillä tavalla mitä mielenne on kuvitellut teidän tarvitsevan, vaan juuri sillä tavalla, mikä teille on parasta.

Kaksi tärkeää ilmoitusasiaa

Vaikka onkin pyhäinpäivän aatto, niin tunnelmoinnin sijaan tulee kaksi tärkeää ilmoitusasiaa: ohje ystäväpostin tarjoukseen tarttuneille sekä tarkennus psykoterapeutin ammattinimikkeen käytöstä (ja käyttämättä jättämisestä).

halloween ©kirsihallaseppala

Sain viime sunnuntaina ilmestyneen ystäväpostin jälkeen 127 sähköpostia teiltä rakkaat lukijat! Lämmin kiitos kaikille. Luin jokaisen kirjeen huolella, ja oli ihanaa tuntea se lämpö ja rakkaus ja välittäminen, jota sananne ja kuvanne sydämessäni sytyttivät. Voi, kun näkisitte itsenne minun silmini, olette kaikki niin sanoinkuvaamattoman kauniita, arvokkaita ja rakkaita. Ihania enkeleitä! Ja ansaitsette sen kaiken hyvän, mitä kirjeissänne toivoitte. Aioin ensin vastata jokaiselle teille yksilöllisesti, mutta näin opinnäytetyön vääntämisen, tenttiin luvun ja tiiviin asiakastyön sekä ryhmien ohjaamisen ohessa, eihän se ollutkaan mahdollista. (Juu, en maininnut kotitöitä enkä ruuanlaittoa. Näin kahden lapsen yksinhuoltajana nämä asiat toteutuvat meidän kotona sitten ehkä vähän ennen joulua…)

Tärkeä ilmoitusasia nr. 1:
Te jotka tartuitte ystäväpostin tarjoukseen, deekshan välitys tapahtuu joka ilta 1.-7.11. klo 22.00. On hyvä olla levossa noin 21:55-22:15 välisenä aikana, jotta vastaanottaminen tapahtuu toivotulla tavalla. Mutta älkää stressatko jos makuulla olo ei joka ilta ole mahdollista tuohon aikaan. Se on suositus, ei ehdoton sääntö. Lukekaa ihmeessä deekshaa käsittelevä kuvaus täältä, jotta ymmärrätte paremmin mistä asiassa on kyse. Olen myös itse käsitellyt deekshaa täydenkuuniltoja koskevassa kirjoituksessani.

Tärkeä ilmoitusasia nr. 2:
Olen psykoterapeuttiopiskelija ja annan harjoitusterapiaa osana opintojani. Tämä tarkoittaa sitä, että en käytä itsestäni nimitystä “psykoterapeutti”, joka on suojattu ammattinimike ja jonka käyttö edellyttää opinnoista valmistumista ja sen jälkeistä Valviran hyväksyntää. En ole koskaan tätä nimitystä itsestäni käyttänyt, ja toivon ettette käytä tekään. Sen sijaan olen pitänyt teitä koko ajan kartalla opintojeni suhteen, muun muassa valittamalla facebookissa opiskelun ja yrittäjyyden yhdistelmän aiheuttamaa kiirettä ja stressiä ja tekemättä jääneitä asioita…

Olen aina ollut tarkka sanoista joita käytän. Se, että jokainen sana on harkittu ja merkityksellinen, on yksi ominaispiirteitäni. Olen ärsyttänyt läheisiäni myös sillä, että muistan vuosien takaisia dialogeja (ja monologeja) sanasta sanaan. Joten erityisesti tällaisessa tilanteessa, jossa väärän ilmaisun käyttö rikkoo lakia, voitte uskoa että olen ollut tarkkana. Toinen ominaispiirteeni nimittäin on ehkä hieman neuroottinenkin pyrkimys noudattaa sääntöjä ja sovittuja asioita. (Paitsi ruokareseptejä ja käyttöohjeita, niille olen allerginen.) Kaikki jotka olette tutustuneet kotisivuihini, facebook-sivuuni, muihin kirjoituksiini tai ilmoitteluuni, olette tietysti tämän huomanneet. Halusin vain vielä korostaa asiaa, koska kaikille se ei ollut vielä aivan selvää.

Ja nyt, ihanaa, levollista ja tunnelmallista pyhäinpäiväviikonloppua kaikille teille. Muistetaan heitä, jotka ovat siirtyneet ajasta iäisyyteen. Sytytetään kynttilöitä ja nautitaan pimeiden iltojen lempeästä syleilystä. Rakkautta ja rauhaa sydämiin itsekullekin!

kirsi-allekirjoitus

Kauneus on katsojan silmässä

Loppusyksyn kauneus on siinä, että harmaan tuhannet sävyt pehmentävät maiseman. Useana aamuna usva on levittäytynyt pientareille leijuen taivaan ja maan välillä kuin toinen todellisuus, ja astumme ulos kuin uneen. Kun katsot ikkunasta tällaisena lokakuun harmaana ja koleana päivänä, mitä näet? Sanotaan, että emme näe todellisuutta sellaisena kuin se on, näemme sen sellaisena kuin itse olemme. Näetkö syksyn harmaudessa ja pimeydessä masentavaa ankeutta, rumia mustia puunrunkoja ja kuolevan luonnon? Vai näetkö levollisen, epäoleellisesta karsitun ja paljaudessaan koskettavan maiseman, joka huokuu sielukkaita sävyjä. Kauneutta on kaikkialla. On itsestäsi kiinni näetkö kuihtuvassa kukassa roskan vai puhuttelevaa dekadenttia kauneutta. Maailma on sisimpämme peili. Miten suhtaudut itseesi, suhtaudut myös asioihin ympärilläsi, ja miten näet maailman, samoin silmin tarkastelet myös itseäsi.

Näetkö oman kauneutesi vain laittautuneena ja tietystä kuvakulmasta? Osaatko nähdä miten arvokas ja täydellinen olet jokaisena hetkenä, miten kaunis olet vastaheränneenä, paljaana, rypistyneenä, hauraana, pyöreänä tai ohuena, punakkana tai harmaantuneena? Jos koet että elämästäsi puuttuu arvostusta tai rakkautta, kyseessä on aina sinun oma kyvyttömyytesi arvostaa ja rakastaa itseäsi. On helppo sanoa “totta kai rakastan itseäni”, mutta jos maailma peilaa sinulle takaisin jotain muuta, on itsensä rakastamisen tiellä vielä muutamia askelia otettavaksi. Mieti tätä. Rakkaus on aina oikea tapa suhtautua itseesi kaikissa elämäsi tilanteissa. Koskaan ei ole liian myöhäistä rakastua itseensä ja nähdä oma kauneutensa kaikessa monimuotoisuudessaan. Sinä olet rakkaus, rakkaus joka ei useinkaan ole vielä täysin tietoinen itsestään. Tänään on hyvä päivä nähdä itsesi rakkauden silmin.

Täydenkuun näkijäillat

Olen jo pitkään miettinyt miten voisin paremmin palvella teitä, jotka joudutte odottelemaan tulkintaan pääsyä useamman kuukauden, tai teitä joille täyspitkä tulkintatapaaminen tuntuu tällä hetkellä liian suurelta satsaukselta, tai teitä jotka haluaisitte saada vastauksen vain johonkin tiettyyn asiaan, tai teitä jotka olette kysyneet miten ja missä voisitte vastaanottaa tietoisuutta kohottavaa deekshaa (Awakened Oneness Blessing) eli sydäntietoisuutta ja pysyvää mielenrauhaa sekä läsnäoloa aktivoivan siunauksen.
125 valoheinät 2011 ©kirsihallaseppala
Näistä mietteistä syntyi idea tapahtumasta, joka sai nimeksi Täydenkuun näkijäilta. Kyseessä on kerran kuukaudessa järjestettävä tilaisuus, jonne voit tulla näkemään ja kokemaan, hiljentymään, rauhoittumaan tai latautumaan. Iltojen sisältöön kuuluu yhteinen meditaatio/hiljentyminen, jonka jälkeen halukkailla on mahdollisuus esittää minulle kysymyksiä. Ne voivat olla yleisesti astrologiaan, henkisyyteen, näkemiseen, kanavointiin tai muuhun osaamisalueeseeni liittyviä, tai sitten ne voivat olla aivan henkilökohtaisia, kysyjän omaa elämää koskevia kysymyksiä. Kanavoinnin ja keskustelun jälkeen jokainen joka haluaa saa vastaanottaa deekshan eli ykseyden siunauksen, joka aikaansaa neurobiologisen muutoksen aivoissa ja käynnistää tietoisuuden heräämisprosessin tai vahvistaa jo käynnissä olevaa prosessia entisestään.

Olen saanut omakohtaisesti todistaa ja myös kuulla asiakkailtani miten uskomattomia asioita deeksha on saanut aikaan. Ihmeitä todellakin tapahtuu! Deekshalla ei kuitenkaan pyritä mihinkään tiettyyn (mielen luomaan) lopputulokseen tai ulkoiseen muutokseen. Korkeimmasta tietoisuudesta (joku voi kutsua sitä jumalalliseksi, joku toinen kollektiiviseksi älyksi tai korkeammaksi itseksi) peräisin oleva siunausenergia ei ole mikään parannusmenetelmä eikä sitä yritetä ohjailla välittäjän toimesta. Se ei myöskään pidä sisällään mitään tiettyä filosofiaa, uskontoa tai henkistä suuntausta, eikä sinun ole tarkoitus omaksua mitään uutta ajattelutapaa tai uskomusjärjestelmää. Se sopii yhtä hyvin ateistille, uskovaiselle kuin henkisesti omaa yksilöllistä polkuaan kulkevallekin.

Deeksha toimii jokaisen elämässä omalla tavallaan, aktivoiden vastaanottajan omaa, ainutlaatuista, yksilöllistä henkistä kasvuprosessia ja siirtymistä pienen mielen hallinnasta sydämen ja korkeamman itsen ohjaukseen. Voit lukea lisää deekshasta täältä.

Missä: Kruunuvuorenkatu 1, 00160 Helsinki
Milloin: 8.10.14 klo 18-20
Mitä: yhteinen meditaatio/hiljentyminen, viestien ja vastausten kanavointi, deeksha eli awakened oneness blessing
Hinta: 25€ (sis. 24% alv. + oma astrologinen syntymäkartta ja ajankuvataulukko)
Ilmoittautuminen: Sähköpostitse: yhteys@kirsihallaseppala.fi . Anna ilmoittautumisen yhteydessä myös puhelinnumerosi sekä syntymätietosi (syntymäpäivämäärä, kellonaika ja syntymäpaikka).

Syntynyt kirjailijaksi

209 kirjailija kirsihs ©kirsihallaseppala208 kirjailija kirsihs ©kirsihallaseppala

Rakastan kirjoittamista. Olen kirjoittanut päiväkirjaa jo ennen kouluun menoa ja tarinoitani julkaistiin paikallisessa sanomalehdessä ennen kuin täytin 10 vuotta. Kirjoittaminen – nuo monimerkitykselliset, mutta itsessään tyhjät sanat – on ollut aina minulle omin ilmaisumuoto, teininä sanoin sen olevan hengityslaite, elinehto. Olen pari kertaa tässä elämäni aikana kysynyt itseltäni, miksi ihminen, joka on syntynyt kirjailijaksi, ei ole kirjoittanut yhtään kirjaa. Mikä tragedia! (Runokirjan olen julkaissut vuonna 2004, mutta sitä ei lasketa.) Nyt olen kysynyt asiaa itseltäni uudestaan. Miksi jokin, mitä pidän niin tärkeänä, ei saa aikaa eikä tilaa elämässäni?

Siksi koska pitää vastata tekstiviesteihin ja sähköposteihin, päivittää facebookia, tarkastaa instagramin uudet kuvat ja hoitaa yksi ja satamiljoonaa pikkuruista, arkipäivääni kuormittavaa juoksevaa asiaa. Niinkö?

Puhun asiakkailleni usein siitä, että jos haluaa toteuttaa jotain itselleen tärkeää, elää itsensä näköistä elämää, täytyy tehdä jotain eri tavalla kuin ennen. Joka päivä. Ajatuksena ja unelmana muutos on usein iso, abstraktilta tuntuva asia. Toivomme jotain tapahtuvaksi, mutta emme pysähdy miettimään millaiset konkreettiset askeleet sinne johtaisivat. Kun toivottu muutos ei toteudukaan, ihminen usein lannistuu, luopuu toivosta, teeskentelee ettei se ollut tärkeää.


ON OLEMASSA UNELMIA, NIIN SITKEITÄ, NIIN KOVAÄÄNISIÄ, NIIN TÄRKEITÄ, ETTÄ NE POLTTAVAT SYDÄNTÄMME, SYKKIVÄT RINNASSAMME VAATIVINA, PAKOTTAVINA, EHDOTTOMINA – PELOTTAVINA – JA KIELTÄYTYVÄT KUOLEMASTA. LOPULTA JOUDUMME VALITSEMAAN. KUMPI ON KAUHISTUTTAVAMPAA, SE ETTÄ UNELMA EI TOTEUDU, VAI SE ETTÄ SE TOTEUTUU?


Sydäntäsärkevää. Aivan kuten sekin, etten vielä ole kirjoittanut loppuun yhtäkään aloittamaani kirjaa, en niitä tarinoita ja kohtaloita, jotka vaativat päästä ulos ja tulla kerrotuiksi, jotka tuntuvat niin intensiivisiltä ja todellisilta ja tärkeiltä. Olen yrittänyt, mutta en ole vakavoitunut unelmani edessä, en ole ryhdistäytynyt ja tehnyt mitä tehdä pitää. Yrittäminen ei riitä. Pitää toimia niin että asia toteutuu.

Yrittämisen ohella toivominen, unelmointi tai aarrekartta ja visualisointikaan eivät riitä. Pitää alkaa ottaa askelia, jotka vievät kohti unelman vääjäämätöntä toteutumista.

1. Määritä yksityiskohtaisesti ja elävästi mitä haluat.

2. Mieti mikä omassa arjessasi, omassa toiminnassasi ja valinnoissasi estää sitä toteutumasta.

3. Kartoita mitä sinun pitää tehdä (joka päivä), että päädyt sinne minne haluat.

Ei se ole mitään kvanttifysiikkaa, vaan hyvin yksinkertaista. (“Elementary, my dear Watson.”) Kun otat askelia tiettyyn suuntaan, päädyt sinne mitä kohti kävelet. Tilanne on ongelmallinen silloin, kun teet asioita jotka ovat viemässä sinua jonnekin, etkä oikeasti halua mennä sinne vaan jonnekin muualle, mutta et kuitenkaan halua muuttaa mitään siinä mitä olet tekemässä. Kun haluamme paradoksaalisia asioita (esim. haluat kokea rakkaudellisen parisuhteen, mutta pysyt yhdessä ihmisen kanssa joka halveksii sinua), kun yritämme toteuttaa yhtälöä joka on mahdoton, olemme valinneet pettymyksen jo ennen ensimmäisenkään askeleen ottamista. Silloin on turha kiukutella, turha syyttää kohtaloa, turha olla yllättynyt. Sait sen kaiken itse aikaan, kävelit sinne omin jaloin.

Ihmiset toimivat näin koska he eivät näe mihin ovat menossa, tai kuten minä, he huijaavat itseään kuvittelemalla, että kyllä se vielä toteutuu (itsestään), ja aikaa on… vaikka mikään omassa toiminnassa ei viittaa siihen että olisi edes etäisesti menossa siihen suuntaan. On oleellisen tärkeää havahtua huomaamaan mihin se arki ja ne tavat ja toimet joita jokapäiväisessä elämässämme ylläpidämme ovat johtamassa. Muuten päätyminen sinne, minne emme koskaan halunneet, tulee ikävänä yllätyksenä.

Kirjoitan tätä enemmän itselleni kuin kenellekään muulle. Jos rakastan kirjoittamista ja koen sisimmässäni palavaa, intohimoista halua kirjoittaa kirjan, on luovuttava siitä mikä on sen esteenä ja alettava ottaa askelia mitkä vääjäämättömästi vievät minut tilanteeseen, jossa kirjani on valmis.