Kalojen aikaan

Se tunne kun talven jälkeen, tai vielä keskellä talvea, avaat ikkunan tai astut ulos ovesta – ja ensimmäisen kerran pitkään, pitkään aikaan tunnet sen raikkaan, happipitoisen ja kostean ilman, mikä tuntuu olevan enemmän vettä kuin ilmaa. Ja lähes kyynel silmässä vedät tätä maagista elämänvoimaa keuhkoihisi tuntien sen elävöittävän, palauttavan, toivoa ja lupausta uudesta kasvukaudesta täynnä olevan vaikutuksen koko olemuksessasi.

No minulle kävi noin viikko sitten, kun avasin makuuhuoneen ikkunan. Pakkasten aikana ei voi, kun kukat vilustuu ja kissat jäätyy. Olin siis ikään kuin talven loputtomalta tuntuvista tunkkaisista syvyyksistä pintaan ponnistanut kala, joka haukkoi – mitä ne kalat nyt haukkovatkaan, kun niillä on ne kidukset.

Tein tämän kuvan viikko sitten, sinä päivänä kun Aurinko saapui omaan merkkiini Kaloihin (18.2.2021) ja tunsin että ah vihdoin, hengitettävä ilma alkaa taas olla riittävän kosteaa, jotta voi kokea olevansa elossa. On siis siirrytty Kalojen aikaan! Tervetuloa Neptunus ja Poseidon, Ahti ja Vellamo, merenjumalatar Ishtar, Maha-Kali ja Nitya-Kali, Pieni merenneito Ariel, Sebastian the Crab ja mitä näitä nyt on.

Ja sitten aloin miettiä tätä perin neptunista ja kalat-luonteelle ominaista juttua: VIRTAA tai UPPOA. Se on meillä vedenelävillä yleensä joko-tai.

P.S. Jos astrologiahommat kiinnostaa, pysy kuulolla. Julkaisin tänään esitteen alkavasta Sielunkarttakoulutuksesta! Myös uutiskirje on ilmestymässä lähipäivinä postilistalla olevien sähköiseen laatikkoon.

Translate »